Karvalakkiooppera
Karvalakkiooppera
läpivalaisee valtiota, valtaa sekä luonnon ja pienen ihmisen osaa
valtiokoneen rattaissa. Oopperassa
nousevat esille kysymykset luonnon uhraamisesta, syyllisyydestä,
petoksesta, anteeksiannosta ja yhteisön voimaantumisesta sekä;
voiko luontoa, kulttuuria ja ihmisyyttä kohtaan tehdyn vääryyden
antaa anteeksi. Yhteiskunnallisesti
ooppera sisältää vastakkainasettelua monella tasolla:
lohitalonpoika ja valtio, kaupunki ja maaseutu, vanha elämäntapa ja
kehitysusko sekä luonto ja teknologia.
Teoksen
pohjasävelenä soi ikivanhan lohikulttuurin tuhoutumisen
traagillisuus. Kerrontaa kuljettavat eteenpäin absurdi poliittinen
trilleri sekä sadunomainen tarina sodanjälkeisen Lapin
hyväksikäytöstä. Teoksen
näyttämökuva hyödyntää karvalakkilähetystöstä kertovaa
dokumentaarista aineistoa sekä teemaa sivuavia visuaalisia
elementtejä.
Tapahtumien
keskiössä ovat Kemijoen entisten lohenkalastajien lisäksi myös
ministerit Koivisto, Väyrynen, Virolainen ja Taxell sekä
presidentti Kekkonen. Lähetystö
ja kuoro kuljettavat tarinassa suuria tunteita ja
vastakkainasetteluja, joita toimittajien rakentamat yhteydet
valtamedioihin vahvistavat. Lopulta lähetystö ja sen saama
julkisuus muuttavat käsitystä oikeudenmukaisuudesta tavalla, joka
oli tuolloin vielä harvinaista.