Karvalakkiooppera 

Karvalakkiooppera läpivalaisee valtiota, valtaa sekä luonnon ja pienen ihmisen osaa valtiokoneen rattaissa. Oopperassa nousevat esille kysymykset luonnon uhraamisesta, syyllisyydestä, petoksesta, anteeksiannosta ja yhteisön voimaantumisesta sekä; voiko luontoa, kulttuuria ja ihmisyyttä kohtaan tehdyn vääryyden antaa anteeksi. Yhteiskunnallisesti ooppera sisältää vastakkainasettelua monella tasolla: lohitalonpoika ja valtio, kaupunki ja maaseutu, vanha elämäntapa ja kehitysusko sekä luonto ja teknologia.

Teoksen pohjasävelenä soi ikivanhan lohikulttuurin tuhoutumisen traagillisuus. Kerrontaa kuljettavat eteenpäin absurdi poliittinen trilleri sekä sadunomainen tarina sodanjälkeisen Lapin hyväksikäytöstä. Teoksen näyttämökuva hyödyntää karvalakkilähetystöstä kertovaa dokumentaarista aineistoa sekä teemaa sivuavia visuaalisia elementtejä.

Tapahtumien keskiössä ovat Kemijoen entisten lohenkalastajien lisäksi myös ministerit Koivisto, Väyrynen, Virolainen ja Taxell sekä presidentti Kekkonen. Lähetystö ja kuoro kuljettavat tarinassa suuria tunteita ja vastakkainasetteluja, joita toimittajien rakentamat yhteydet valtamedioihin vahvistavat. Lopulta lähetystö ja sen saama julkisuus muuttavat käsitystä oikeudenmukaisuudesta tavalla, joka oli tuolloin vielä harvinaista.